Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Vesi palaa rikospaikalle

Kaikki rikokset eivät vanhene. Sitä kannattaa miettiä, jos epäilee laittavansa viemäriin jotain asiaankuulumatonta. Vesi, jota käytämme on, osa veden kiertokulkua, jonka kunnioittaminen on hyvinvointimme perusta.

Vedet ja aineet kierrossa

Vesistöistä ja merestä haihtuu vettä. Lämpötilan kylmetessä höyry tiivistyy sadannaksi, joka laskeutuu maahan vetenä ja lumena. Maan päällä vesi imeytyy maaperään pohjavedeksi tai virtaa vesistöihin. Veden jälleen haihtuessa veden kiertokulku jatkuu.

Otamme juomavetemme joko pinta- tai pohjavedestä, joka puhdistetaan ja johdetaan koteihin juomavesiverkostoa pitkin. Kodeissa vesi nuhraantuu ja likaantunut vesi kerätään viemäriverkostoa pitkin jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Puhdistettu vesi johdetaan takaisin vesistöön ja meriin, jossa se on jälleen osa kiertokulkua.

Veden kiertoon voivat matkalla liittyä seuraksi haitta-aineet. Kaukokulkeutumana ilmapäästöjen mukana aineet voi kulkeutua kauas niiden alkuperäisestä syntypaikasta. Lopulta ne laskeutuvat ympäristöömme sadeveden mukana. Talousvetemme likaantuu käytössä ja jätevesiin siirtyneistä aineista osa päätyy puhdistuksesta huolimatta edelleen vesistöihin. Vesistöissä aineet voivat siirtyä vesieliöihin, josta ne jatkavat matkaansa ravintoketjussa, josta ne taas aikanaan palaavat ympäristöön. Aineiden kierto limittyy veden kiertoon.

Mitä ovat haitalliset aineet?

Ympäristömyrkyt ovat ihmisen toiminnan seurauksena ympäristöön joutuneita kemikaaleja, jotka ovat haitallisia eliöille jo pieninä pitoisuuksina. Jo yksi kahvilusikallinen haitallista ainetta uimastadionin altaaseen muuttaisi altaan vesieliöille haitalliseksi. Myrkyt eivät hajoa ollenkaan tai hajoavat hyvin hitaasti luonnossa. Yleensä ympäristömyrkyiksi luokitellaan raskasmetallit ja haitalliset orgaaniset yhdisteet.

Haitallisten aineiden ympäristövaikutukset

Aineen kiertokulku kannattaa pysäyttää ennen kuin se alkaa!

Aineiden myrkyllisyyteen vaikuttaa niiden pitoisuus. Pienetkin pitoisuudet voivat olla haitallisia. Kun eliöt altistuvat aineelle jatkuvasti, puhutaan kroonisesta altistumisesta.

Monet haitalliset aineet ovat pysyviä ja kertyviä, joten vesistössä ne kertyvät vesieliöihin. Vesieliöstössä haitallinen aine voi päätyä ravintoketjuun eli edelleen suurempiin eläimiin ja ihmiseen. Aineen kiertokulku kannattaa pysäyttää ennen kuin se alkaa!

Mitä haitalliselle aineelle tapahtuu jätevedenpuhdistamolla?

Haitallisten aineiden pitoisuuksia jätevesissä ja käsitellyissä jätevesissä on tutkittu useissa selvityksissä. Vaikka pitoisuudet ovat pieniä, on ylimääräistä ja vesiympäristöön kuulumattomien aineiden kuormitusta hyvä vähentää. Aineen matka ympäristöön kannattaa pysäyttää ennen kuin se alkaa!

Jätevedet ovat kuin yhdyskunnan sormenjälki: käyttämistämme aineista ja tuotteista päätyy pieniä jäämiä jäteveteen. Usein ajatellaan, että haitalliset aineet ovat peräisin teollisuudesta, mutta todellisuudessa iso osa jätevesiin päätyvistä aineista on peräisin tavallisista suomalaisista kodeista.

Viemäriverkostoon päätynyt aine kulkeutuu viemäriverkostoa pitkin jäteveden mukana jätevedenpuhdistamolle. Haitallisten aineiden ominaisuuksista riippuu, miten paljon siitä poistuu puhdistusprosessissa. Biohajoavat aineet hajoavat jätevedenpuhdistamoilla. Osa aineista kiinnittyy biologisessa puhdistuksessa muodostuvaan biomassaa, jolloin ne jäävät puhdistamosta poistettavaan puhdistamolietteeseen. Esimerkiksi suurin osa raskasmetalleista siirtyy lietteeseen. Osa aineista ei poistu puhdistusprosessissa lainkaan tai vain heikosti. Tällöin aine jää puhdistettuun veteen ja päätyy vesistöön. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi lääkeaineet karbamatsepiini ja diklofenaakki sekä perfluorattuihin yhdisteisiin kuuluva PFOS.

Haitallisten aineiden pitoisuuksia jätevesissä ja käsitellyissä jätevesissä on tutkittu useissa selvityksissä. Vaikka pitoisuudet ovat pieniä, on ylimääräistä ja vesiympäristöön kuulumattomien aineiden kuormitusta hyvä vähentää. Aineen matka ympäristöön kannattaa pysäyttää ennen kuin se alkaa!

Puhdistamolietteestä lannoitteeksi

Jätevedenpuhdistuksessa on kaksi lopputuotetta: puhdistettu vesi ja puhdistamoliete. Puhdistamoliete on hyvä raaka-aine lannoitteeksi, sillä se sisältää maaperän laatua parantavaa orgaanista ainetta ja ravinteita. Suomessa suurin osa puhdistamolietteet käsitellään lannoitevalmisteiksi, joita hyödynnetään viherrakentamisessa tai maataloudessa. Useimmiten käsittelymenetelminä ovat joko mädätys, jolloin tuotetaan ympäristöystävällistä energiaa eli biokaasua, tai kompostointi. Lannoitevalmisteiden laatua seurataan, jotta se täyttää lainsäädännössä asetetut vaatimukset.

Lietteiden raskasmetallipitoisuudet ovat laskeneet huimasti 1970-luvun pitoisuuksista. Kun raskasmetallien käyttöä on vähennetty esimerkiksi siirtymällä lyijyttömään bensiiniin, ovat pitoisuudet lietteessä pudonneet pieniksi. Haitallisten aineiden käytön rajoituksilla voidaan vaikuttaa ympäristömme puhtauteen.